"You step onto the road, and if you don't keep your feet, there's no knowing where you might be swept off to."

Lentomatkat sujuivat ongelmitta.

Kentällä tapasin Hannahin, sekä vuokraisäntäni Budin. Hän antoi ystävällisesti kyydin kämpille. Asuinpaikkani toimii mielenkiintoisella konseptilla. Tämä on siis yksi omakotitalo, jossa asuvat Jan ja Bud, noin kuusissakymmenissä oleva pariskunta. He vuokraavat talossa olevia huoneita opiskelijoille, joita on nyt minut mukaanluettuna yhteensä kuusi henkeä. Kaikki asukit ovat ulkomailta tulleita opiskelijoita. Talossa ei juuri ole sääntöjä, tulla ja mennä saa miten huvittaa. Ainut sääntö on, että toisten huoneisiin ei saa mennä kutsumatta (melko ymmärrettävää). Ruoanlaittoon ja muihin askareisiin saa osallistua, mutta pakko ei ole. Tavallaan tämä on kuin pieni perhe, joten kaikki on rentoa ja todella välitöntä. Jo eilen oli ensimmäinen isompi illallinen, jossa juhlittiin yhden kämppikseni Tonyn valmistumista. Tupa oli täynnä, ja ruoka oli uskomattoman hyvää!

Maisemat täällä ovat paikoin jopa upeita. Korkeuserot ovat tämän paikan juju! St. John's on silti erittäin samanhenkinen kaupunki, kuin Peterborough. Julkinen liikenne ei kyllä toimi sitäkään vähää, mitä se toimi Peterboroughssa. Aionkin hommata pyörän, tosin kyllä täällä kävellenkin joten kuten pärjää. Tärkeimmät paikat ovat parin kilometrin säteellä joka tapauksessa. Pyörittiin toisen suomalaisen, Aleksin kanssa jo muutamaan otteeseen kaupungilla. Aleksi on hyvä tyyppi, jämpti suomalainen, joka hoitaa asiansa kuntoon melkoista ennätysvauhtia. Oli ehkä päivä ehtinyt kulua, ja sillä oli jo pankkitili,  sosiaalivakuutusnumero, puhelin ja fillari. Vakuuttavaa. Suunniteltiin Aleksin kanssa myös jo, että auton vuokraus voisi kuulua asiaan, kun huikeita maisemia on kuulemma tarjolla yllinkyllin kaupungin ympäristössä.

Huomenna aloitan työt. Tapasin sattumalta jo yhden työkavereistani aikaisemmin ja kävin kiertämässä kampusaluetta, joten kaikki ei sentään huomenna ole täysin uutta.

Aikaero vaivaa vielä, illalla väsyttää ja aamulla tulee heräiltyä vaikka kuinka aikaisin. Ja vaikka uusien ihmisten tapaaminen onkin aina hienoa, laittaa kymmenien uusien naamojen ja nimien kohtaaminen sekin väsyttämään jonkin verran. Tärkeintä on kuitenkin se kihelmöivä fiilis, joka alkoi jo Helsinki-Vantaalta: uusi seikkailu on taas alkanut.