keskiviikko 30. toukokuuta 2012

"I hope you're not coming here for the weather"

Joillekin riittää kerta, minulle ei. Paluu Kanadaan on pyörinyt Suomen jälkeen todella usein mielessä, ja koulun kautta järjestetty työharjoittelu vaikutti parhaalta tavalta kokea jotain uutta ja fiilistellä jotain vanhaa. Newfoundlandiin siis vie tie tällä kertaa, tarkemmin ottaen St. John'sin kaupunkiin.

Tässä uutta reissua valmistellessa tajusin, miksi viimeksi kaikki tuntui sujuvan niin kitkattomasti. Koska tein asiat ajoissa. Pidin itseäni nyt näköjään kovanakin travellerina, joka ei valmisteluista stressaa ja matkustaa pelkkää itsevarmuutta matkalaukussaan. Ei ollut tänä iltana enää niin itsevarma olo, kun kamat oli vielä illansuussa täysin levällään. Kerkesinpähän kuitenkin! Asuinkaupunkiin ja sen taustoihinkin olen tutustunut sen verran, että pakkasin taas ah niin armaan Lonely Planetin oppaan repun pintakerroksiin. Ehtii sitä lentokoneessakin.

Tämä kerta on varmasti erilainen. Kavereita ei varmaankaan hyppää esiin kulmien takaa aivan samalla syötöllä, kuin viimeksi. Työnteko stressaa eittämättä hieman eri tavalla kuin epäsäännöllisesti luennoilla roikkuminen. Silti on vähän sellainen tuntuma, että ehkä tällä kertaa kanadalaisuuden syvintä olemusta raaputellaan jo hieman pintakerroksia syvemmältä. Aika näyttää.

Tuulta, tuiverrusta ja tunnelmakuvauksia siis luvassa tänä kesänä, suoraan Atlantin rannikolta. Pysykää kanavalla.