Japanissa järisi, siitä voitte lukea oikeista uutisista, vaan kyllä täälläkin tapahtuu: yliopisto antoi kojoottivaroituksen ja kuulemma sellaisen tavatessa ei ainakaan kannata leikkiä kuollutta. Pitäisi huitoa ja huutaa, luulisi olevan helppoa. Tosin kanadalaiset sanoivat, että kojootteja kannattaa pelätä ehkä yhtä paljon kuin kettuja, noin keskimäärin. Paitsi jos sattuu olemaan vesikauhuinen yksilö.
Täällä siirryttiin jo kesäaikaan, te siellä Suomessa olette vielä talviajassa (vielä), joten hetkisen aikaa aikaero on vain 6 tuntia.
Täällä siirryttiin jo kesäaikaan, te siellä Suomessa olette vielä talviajassa (vielä), joten hetkisen aikaa aikaero on vain 6 tuntia.
En voi sanoa, että yhdeksän viikon aikana tästä jaetusta vajaan kolmenkymmenen neliön huoneesta olisi tullut minulle kolmas koti, mutta sen suuntaisia merkkejä on ehdottomasti näkyvissä. Tottumus luo kodin vaikka betonibunkkerista. Alan olla kiintynyt leveään yläpetiini ja huonekalujen vähyydestä johtuen huomaan järjesteleväni kirjoituspöytää useita kertoja uudestaan. Yritän myös keksiä hienoa tapaa ikuistaa oma nimeni tiiliseinäämme, johon jo aika moni entinen asukas on vastaavan operaation tehnyt.
Yhteiselo näinkin pienessä kämpässä sujuu yllättävän hyvin. Jesse on kanssani hyvin samantyylinen kämppis, melko hiljainen ja siisti. John taas pitää enemmän kaaosteoriamaisesta lähestymistavasta, mitä tulee vaatteiden ja tavaroiden säilytykseen. Yksi pahe meillä kaikilla on yhteinen: illat venyvät väistämättä puolenyön toiselle puolen.
Tässä vaiheessa alan kyllä olla totaalisen kyllästynyt kampusruokaan. Niin kuin on tullut jo todettua, omaehtoinen kokkaaminen on tehty täällä sietämättömän hankalaksi, ja se on rajoittunut osaltani veden keittämiseen viimeisen parin kuukauden ajalta. Kunhan pääsen takaisin Suomeen, lupaan visusti olla mukisematta ruoanlaitosta pitkään aikaan.
Ensi torstaina vietetään Pyhän Patrickin päivää. Lupasin maalata kasvoni vihreäksi kyseisenä päivänä, jos mahdollista. Luulisin tuon päivän menevän ainakin omalta osalta suhteellisen turvallisesti, sillä selvisi että Pyhä Patrick on myös insinöörien suojeluspyhimys.
http://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Patrick's_Day
Tajusin myös, että siellä kotopuolessahan on vaalit ensi kuussa. Ennakkoäänestys kuitenkin onnistunee toivottavasti Torontossa. Pääsenpähän näkemään, mitä mahtipontista ja kiinnostavaa "Suomen kunniakonsulaatti" pitää sisällään.
P.S. Matkan puoliväli lähestyy! n. 70 päivää takana, reilun saman verran pitäisi olla edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti